Nelonen,
Uudenmaan lohko 2, Orimattilan Keskuskenttä 27.9.
59. Nyholm 1-0
Pedot
(4-1-4-1): Paajanen; Viitanen, Simola, Toroi (c), R. Pelkonen (50. Perttunen);
Maunula; Nyholm (86. Hatamaa), Jussila (82. Kuosa), Leutola, Marjamäki; Sundholm
(90. Säntti)
Upea
syyskeli, priimakuntoinen baana, hyvätasoinen alasarjapalloilu, Merosen makkara
ja mediatiimin osuvat musiikkivalinnat hellivät pelaajia ja katsojia
lauantai-iltapäivänä Orimattilan Keskuskentällä.
Kauden
viimeisessä kotiottelussa Petojen kotitaika piti. Keskuskentällä petolauama ei
hävinnyt kaudella 2014 otteluakaan. Harmittamaan jäi kuitenkin tasapeli
kärkikamppailussa porvoolaista Akillesta vastaan. Voitolla Pedot olisi jo
varmistanut toisen sijan lohkossa ja mahdollisuuden mahdolliseen
nousukarsintaotteluun. Etenkin harmittamaan jäi se, että saumoja olisi ollut
lukuisia kertoja naulata peli jo ensimmäisellä puoliajalla.
Ensimmäisen
kerran kotiyleisö pääsi harmittelemaan hyökkäyksen lahoja puujalkoja jo
ensimmäisellä minuutilla. Joona Marjamäki vapautti Toni Nyholmin kauniisti
läpiajoon. Nypillä taisi olla liikaa aikaa. Löysä veto kohdistui suoraan
Akilleksen maalivahtiin.
Näitä
paikkoja oli ensimmäinen puolisko täynnä. Petolauma piti pelivälinetta
hallussaan ja ajoittain syöttökombinaatiot hivelivät silmää. Noin vartin
kohdalla geenipoolin paremmasta päästä taitonsa ammentava Mega-Antti Jussila
pamautti 25 metristä ylärimaan. Petojen maali oli vain ajan kysymys. Tilastoja
ei pidetty, mutta pelkästään kulmapotkuja Pedoilla oli n.130.
Maali tuli
lopulta vasta 59. minuutilla, kun porvoolaispuolustus vapautti ihailtavan
oma-alotteisesti Toni Nyholmin maalintekoon. Tässä välissä Akilles oli
kuitenkin päässyt peliin mukaan selvittyään petojen ensimmäisen puolen tunnin
rynnistyksestä. Akilles lähti sähäkästi vastaiskuun aina Petojen menettäessä
pallon. Näissä tilanteissa petopuolustus joutui usein yllättäviin vaikeuksiin,
joista pelastivat Toni Paajasen varmat torjunnat ja vastaantulot, Timo Toroin
pitkät jalat tai Allu Viitasen miehekäs pelaaminen.
Ottelun juoni
kiersi kummallisesti ja pitkästi kuin Porvoonjoki. Maalaispoikien
sinisilmäisyyttä käytettiin siekailematta hyväksi. Pedot ei millään saanut
peliä niitattua, vaikka paikkoja riitti toisellakin puoliajalla. Vielä aivan
lopussakin yritettiin sitkeästi hakea maalia, vaikka järkevämpää olisi ollut
kenties pitää palloa ja pelata aikaa. Tämähän sitten kostautui lopulta. Jos et
itse tee maalia, niin useimmiten vastustaja tekee.
Lisäaikaa oli
pelattu jo neljä minuuttia, kun Akilles laittoi viimeisen epätoivoisen
kusipallon kohti Petojen maalia. Pallo jäi pyörimään rangaistusalueen kaarelle,
jossa Jaakko Simola pyöri kontillaan ja pelasi palloa maassa. Tästä seurasi epäsuora
vapaapotku kaarelta. Jostain käsittämätömästä syystä kukaan petopelaajista ei rynnänyt
kohti palloa, joka siirrettiin helposti pikkupassilla sivuun, josta Akilleksen
Rasmus Öhberg niittasi ties kuinka monennen maalinsa tällä kaudella. Jo toinen
Akilles-matsi tällä kaudella, jossa voiton avaimet heitettiin ihan omalla
hölmöilyllä mäkeen. Kuin oksentaisi taksiin kotiovella.
Sånt är
livet. Sånt är fotboll. Jalkapallosta ei pidetä, sitä rakastetaan, sitä ei
harrasteta, sitä eletään. Ja siksihän tällaiset tulokset ketuttavat.
Petopelaajat ja kotikannattajat valuivat pää painuksissa kohti kotia. On
kuitenkin syytä muistaa, että Pedot on edelleen pisteen edellä Akillesta.
Kaikki on omissa käsissä. Voitolla viimeisestä ottelusta Koivukylässä ensi
perjantaina petolauma varmistaa lohkon kakkossijan. Sinne lähdetään pelaamaan
niin hyvin kuin osataan. Kaikkia mahdollisia ja mahdottomia jatkopelejä
mietitään sitten sen matsin jälkeen.
Suuri kiitos
kotiyleisölle koko kaudesta! Pedot ei hävinnyt kaudella 2014 kotikentällä
otteluakaan ja iso kiitos siitä kuuluu reippaasti kannustavalle kotiyleisölle
ja aina hyville olosuhteille. Tältä sarjatasolta ei montaa vastavaa paikkaa
löydy.
Lauantaina
todistettiin kenties erään aikakauden päätöstä. Ottelun jälkeen petolegendoihin jo laskettava Kuosan Pete
ilmoitti pelanneensa kenties viimeisen ottelunsa Keskuskentällä edustuksen
paidassa ja kymppi selässä. Jos näin tosiaan on, kaikki orimattalalaiset
jalkapallon ystävät haluavat 17 kauden jälkeen kiittää kaikista niistä
läpisyötöisä, rangaistuspotkuista, ratkaisuista, pettämättömästä tyylistä,
eleganssista, niistä hetkistä, muistoista ja voitoista. Kiitos Pete!
Josko
maalijyvä löytyisi ensi perjantaina, kun mennään kenties viimeistä kertaa tällä
kaudella. Pelissä on panosta.Tervetuloa kannustamaan!
- Jaakko Ranta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti