Pedot - Lahen Pojat 1-1 (1-0)

Tonto Sundholm vetoaa voimattomana tuomariin sen jälkeen, kun petokapteeni on kaadettu selvästi rangaistusalueella. / Kuva: Mideas

Uudenmaan Nelonen lohko 2, Orimattilan Keskuskenttä 9.8.

1-0      

1-0 Perttunen 16.  

Pedot (4-1-4-1): Paajanen; Viitanen, Simola, Hakanen, Marong (74. Marjamäki); Maunula; Nyholm, Hatamaa (35. Kelokaski) (83. Kuosa), Leutola, Perttunen (92. Sipiläinen); Sundholm (c)

Orimattila sai viime lauantaina nauttia elokuisessa kesäillassa alasarjafutiksesta parhaimmillaan. Lohkon kärkikamppailu ja kiihkeä derby houkutteli paikalle tämän kauden ennätysyleisön, joka jaksoi kannustaa omiaan aivan loppuun asti. 

Puintikiireet ja Helsingissä vieraillut FC Barcelona verottivat petojoukkueen kokoonpanoa. Vaihtopenkille riitti kauden tärkeimpään peliin valitettavan vähän leveyttä. Roni Pelkosen reisi kipeytyi vielä alkulämmittelyissä ja avaukseen Ronnien tilalle laitettiin petodebyyttinsä tehnyt Lamin ’Lamppu’ Marong.

Ottelu alkoi odotetun tasaisena. Lahen Pojat lähti vieraskentällä pelaamaan takuuvarmaa pitkää palloa ja petolauma alkoi hiljalleen saada otetta pelistä. Riemu repesi ylimmilleen 16. Minuutin kohdalla, kun Tonto Sundholm vapautti Antti Perttusen hienosti ja hevosmies sijoitti pallon varmasti verkon perukoille.

Ensimmäinen puoliaika jatkui tasaisissa merkeissä ja molemmilla joukkueilla oli omat paikkansa maaleihin. Petolauma sai lisää jobinpostia, kun Roni Hatamaa loukkasi jalkansa ja kentälle tilalle juoksi Teemu Kelokaski.

Puoliajalla lahtelaiset hyödynsivät vaihtopelaajiaan ja tekivät pari vaihtoa. Lahen Pojat ottikin toisen puoliajan alussa pelin tiukasti otteeseensa. Lahtelaisilla oli jo ollut pari mainiota paikkaa ja pallo saatiin jo kerran petomaaliin, mutta tilanne oli paitsio. Tasoitus tuli kulmasta, kun peliä oli pelattu 53 minuuttia. Toni Paajanen nyrkkeili ohi pallosta ja epäonnen soturina toimi Petojen Jaakko Simola, jonka kautta pallo meni omiin.

Tasoitusmaalin jälkeen ottelun tempo rauhoittui ja molemmat joukkueet luottivat pitkään palloon etäisyyksien kasvaessa ja pelaajien väsyessä. Loppua kohden petolaumalla oli selkeäsi paremmat paikat ratkaista ottelu edukseen. Parhailla paikoilla olivat pirteästi esiintyneet Antti Perttunen ja Toni Nyholm. Etenkin Nypin luizantoniomainen laukaus kaaren hujakoilta pakotti lahtelaismaalivahdin venymään parhaaseensa.

Viisi minuuttia ennen loppua koki petoleiri todellista vääryyttä. Tonto Sundholm pisti rangaistusalueella arkkupakastimen notkeudella liikkuneen lahtelaispuolustajan helposti vipuun. Tontolla oli edessään maali, Eldoradon kultamaa, joka vain odotti vapauttavaa kutia reidet levällään. Mustasukkaisen poikaystävän vimmalla potkaisi lahtelaispuolustaja Tontoa kantapäähän ja petohyökkääjä menetti tasapainonsa. Puolustaja purki pallon ja Tonto katsoi voimattomana polvillaan tuomaria, joka katsoi takaisin kuin mykkä jumalankuva. Ei rangaistuspotkua.

Viimeisten hetkien paikoista ei sen enempää. Peli päättyi tasan.

Man of the match –palkinnon asiantuntijaraati myönsi Jaakko Simolalle. Nivusensa notkeaksi saanut petotoppari pelasi itseluottamusta ja taisteluhenkeä uhkuen kauden parhaan pelinsä. Simola liukui useita kertoja elegantisti riistäen pallon lahtelaishyökkääjiltä. Kokonaisuutena petojoukkue taisteli ja pelasi upeasti. Toni Paajanen oli maalissa itse varmuus, kuten on yhdeltä sarjan parhaista maalivahdeista totuttu odottamaankin. Myös petoikoni Jani 'Kapu' Hakanen vetreytyi suorastaan erinomaiseen peliin. Vaikea uskoa, että Kapun entinen topparipari Petri Pasanen olisi sunnuntai-illan comebackissaan kyennyt kovinkaan paljon parempaan suoritukseen. Isot kehut myös Antti Perttuselle ja Tonto Sundholmille. Erityisen ilahduttavaa oli myös petodebytanttien Marong Laminin ja Joona Marjamäen kypsä ja valmis esiintyminen.

Maalipaikkoihin nähden tasapeli oli kenties oikeutettu tulos, mutta asiantuntijatiimi antoi petolaumalle moraalisen pisteen. Oli ilo todistaa sitä, että petolauma, joka ei itsekään aina ansaitse käytöksestä parasta arvosanaa, oli kerrankin kentällä käyttäytymisellään fiksumpi joukkue. Oikein harmitti katsella sivusta, kun kokeneet ja hyvät lahtelaisfutarit  mussuttivat, filmasivat ja sikailivat ysikymppisen putkeen. Tunteita kuumensi erityisesti tilanne, jossa lahtelaispelaaja lähti yrittämään tuomarin pallosta maalia. Kenties tämä mopopoikamainen käytös turhautti juuri sopivalla tavalla petojoukkuetta, jolta jäi aivan viimeisin terävyys puuttumaan maalipaikoissa. Ja lopulta on kuitenkin muistettava, ettei huonolla joukkueella tai pelkällä sikailulla johdeta tätäkään sarjaa. Kaikki kunnia siis Lahen Pojille. 

Kyseessä oli kaiken kaikkiaan hieno paikallispeli, josta molemmat joukkueet ja runsaslukuinen kotiyleisö tekivät hienon ja eläväisen tapahtuman. Petojen harmiksi moraalipisteet eivät näy sarjataulukossa. Kautta on silti vielä paljon jäljellä ja kaikki on mahdollista. Joku sarjan kärkijoukkueista pitäisi kuitenkin onnistua kaatamaan. Siihen se viime kaudellakin kaatui.

Lisää Mideaksen erinomaisia otoksia kiihkeästä derbystä löytyy linkistä. 

- Jaakko Ranta