Akilles - Pedot 2-1 (0-1)

Porvoon Keskusnurmi oli priimakunnossa Akilleksen ja Petojen kohdatessa torstai-iltana. 

Uudenmaan Nelonen lohko 2, Porvoon Keskusnurmi 26.6.

18. Viitanen 0-1

Pedot (2-3-4-1): Paajanen; Toroi (c), Sundholm; Viitanen, Maunula, Laitinen; Perttunen, Leutola (90.+4 Mustonen), Hatamaa (74. Kokko) (90.+4 Heinonen), Säntti (61. Sipiläinen); Jussila

Petojen vierasottelu Porvoon kauniilla puurakenteisella Keskuskentällä päättyi hyvästä alusta huolimatta karvaaseen pettymykseen ja tyhjään oloon. Voiton vei lopulta yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista jalkapalloseuroista, isäntäjoukkue Akilles. Ottelu alkoi molemmilta joukkueilta verkkaisesti, raskaalla jalalla ja tunnustellen. Ikään kuin kentällä olisi arki-iltana näkynyt se, että pelaajat olisivat viimeisen parin viikon ajan kukkuneet pikkutunneille MM-kisoja seuraten.

Lukuisten poissaolojen vuoksi (mm. Kuosa, Nyholm, Pelkonen, Simola) petolauma joutui muokkaamaan ryhmitystään uusiksi. Petovalmentaja Bergström lähtikin otteluun ainakin paperilla rohkealla, suorastaan bielsamaisella taktiikalla. Käytännössä peli kentällä ei sitten eronnut kauheasti normaalista ryhmityksestä.

Heti alusta nähtiin, että Pedoista kovimmalla pelipäällä oli Viitasen Allu. Allun pirteät otteet kulminoituivat 18. minuutilla, kun mies vastaanotti petokapteeni Toroin pitkän avauksen laidallaan ja pääsi kuljettamaan yllättävän vapaasti kohti Akilleksen maalia. Yksi kaveri vipuun ja kivapikkusijoitus alanurkkaan. Peli Pedoille 0-1! Muuten ensimmäinen puoliaika jatkui verkkaisissa arki-illan merkeissä. Petojen topparipari pelasi varmasti ja petolaumasta Roni Hatamaa ja Allu Viitanen koettelivat Akilleksen maalivahtia laukauksilla.

Toiselle puoliajalle Akilles teki kaksi vaihtoa ja muutti peliryhmitystään hyökkäävämmäksi. Alkuun tämä ei näyttänyt tuottavan kummempaa muutosta pelitapahtumiin, mutta noin tunnin pelin jälkeen alkoivat tapahtumat vyöryä.

 Ensin Timo Toroi juoksi kilpaa pystypallosta Akilles-hyökkääjän kanssa. Timo voitti pallon jo kertaalleen, kunnes menetti sen taas. Pallo pelattiin maalin eteen, josta peli iskettiin tasoihin pelin vanhettua 64 minuuttia.

Porvoolaiset jatkoivat painostusta ja kolme minuuttia edellisestä topparina pelannut Tonto Sundholm joutui rikkomaan rangaistusalueella ja pallo vihellettiin pilkulle. Rangaistuspotku oli kuitenkin huono ja lipui ohi alanurkasta. Tämän jälkeen Pedot hyökkäsi kohti Akilleksen maalia, pallonmenetyksen jälkeen Akilles iski vastaan ja petopuolustus oli pakotettu rikkomaan. Rike tapahtui selvästi boksin ulkopuolella, mutta niin vain tuomari vei pallon rangaistuspotkupisteelle vain minuutti edellisestä pilkusta. Tämäkin rangaistuspotku jäi heikoksi ja Panda Paajanen liimasi helpohkosti melko keskelle suuntautuneen pallon.

Nyt jos koskaan petolaumalla oli momentum. Ehkä tunnekuohu oli sitten kuitenkin liian suuri. Kaksi minuuttia viimeisestä rangaistuspotkusta ja keskialueelta kulman jälkitilanteeseen juossut Akilleksen peluri iski pallon maalinedustalta helposti pömpeliin.

Petojen loppukiri jäi lopulta vaisuksi. Aaro Leutola ampui vaparin tolppaan. Siinä se sitten suurin piirtein olikin. Pedot hävisi suurimman osan kakkospalloista, eikä saanut paikkoja oikein luotua. Akilles puolusti hyvin ja uhrautuvasti ja iski vastaan aina kun paikka oli. Lopussa porvoolaisten jalat alkoivat vielä kramppailemaan ja priimakuntoisen nurmen pinnassa kieri useampikin porvoolaispeluri.

Petojen parhaita olivat maalivahti Toni Paajanen ja maalintekijä Allu Viitanen. Tulos jäi pettymykseksi, mutta lauantaina on jo uusi peli, kun kevätkierros päättyy. Silloin laitetaan iso mato koukkuun, esitellään kotiyleisölle seksifutista ja lähdetään hyvillä mielin kesätauolle. Syyskierroksella kaikki on vielä mahdollista!

- Jaakko Ranta

Mediavastaavan kisatunnelmat Saksassa

Ihmiset kerääntyivät Hampurin lentokentällä televisioiden ääreen. Tunnelma yltyi varsin lämminhenkiseksi Saksan kouluttaessa Portugalia. 

Mediavastaavalta jäi pari Petojen peliä näkemättä, koska sukuvelvoitteet kutsuivat häihin Hampurin lähellä sijaitsevaan Stadeen. Kesätauon vuoksi paikallisen futiksen seuraaminen rajoittui St. Paulin stadionilla vierailuun ja HSV:n historiallisen huonon kauden koosteen katsomiseen television urheilukanavalta. Silti futis näkyi kaikkialla missä pitkän viikonlopun aikana vierailin. 

Mediavastaava on kuullut monesti manattavan, että Suomessa ei pääse pakoon jääkiekkoa, kun laji ja junttikannattajat tunkevat joka paikasta keväisin B-tason MM-kisojen aikaan. Tämä tuli mieleeni, kun olin viikonloppuna matkalla Saksassa tuhansista hedelmäpuistaan tunnetussa Altes Landissa Ala-Saksissa ja Hampurin vapaassa hansakaupungissa. Jalkapallon MM-kisat olivat kaikkialla.

Autoissa liehui Saksan, Bosnian, Italian ja muita kisoihin osallistuvien maiden lippuja. Mistä maasta auton omistaja nyt sattui olemaankaan. Saksan lippuja oli ripustettu roikkumaan ikkunalaudoista ja nostettu pihan lippusalkoon. Kauppiaat olivat päättäneet, että paras tapa myydä ihan mitä tahansa paahtoleivistä hiustenkuivaajiin oli esitellä tuote taustallaan jalkapallokenttä ja Brasilian lippu. Kuppilat kutsuivat janoisia kulkijoita sisäänsä osallistuvien maiden viireillä ja kisatarjouksilla. Televisiossa Jogi Löw hölkkäs Commerzbankin mainoksessa, Bastian Schweinsteiger kauppasi sipsejä ja Marco Reus soitti T-mobilen liittymällä. Jalkapallo ja MM-kisat oli liitetty ihan kaikkeen mahdolliseen.

Kisoja lähettäneet julkiset kanavat ZFD ja Das Erste keskittyvät pääasiassa kisoihin. Pikaiset uutislähetykset tulevat otteluiden välillä. Sitten palataan Copacabanan rannalle, jonne on pystytetty yllättävän vaatimaton studio. Esimerkiksi Ylen studio on paljon prameamman oloinen. Tosin tässä on erotuksena se, että Ville Klinga juttelee Petteri Forssellin kanssa Pasilassa, kun tukevahko saksalainen studiosetä analysoi tulevia pelejä Oliver Kahnin, Mark van Bommelin ja Giovane Elberin kanssa Atlantin hyväillessä taustalla Copacabanaa. 

Tätä kaikkea seuratessani mieleeni tuli hetki Wienissä joulukuussa, kun metrossa eräs mies huokasi juopuneita jalkapallokannattajia seuratessaan: ”Fussball..” Hän ei selvästi pitänyt jalkapallosta. Jos niin ikävästi on päässyt elämässä käymään, on elämä varmasti ikävää kisojen ajan suurimmassa osassa maapalloa. Jääkiekko on Suomessa suosittua, mutta ei se näin suosittua ole. 

Kun näki miten melkein kaikki pysähtyi alkulohkon ottelun ajaksi Saksassa, alkaa ymmärtää miten isoja kollektiivisia kokemuksia isot voitot ja katkerat tappiot ovat. Miten niiden kautta määritellän kansakunta. Bernin ihme 1954 Fritz Walter -säässä ja samaan aikaan alkanut wirtschaftswunder, MM-finaalitappio jatkoajalla Lontoossa 1966 ja Hampurin oman pojan Uwe Seelerin ilme, joka olisi hellyttänyt saalistavan tiikerinkin, Gerd Müllerin maalit ja Keisari-Beckenbauer nostamassa pokaalia Münchenissä, 1980-luvun voitot Mitterandin ja Platinin Ranskasta kahdessa välierässä, juuri yhdistynyt kansakunta voimansa tunnossa ja maailmanmestarina Roomassa 1990, junnaava talous ja konttaukset 1998 Ranskassa ja 2000 Belgiassa, kotikisat ja Klinsmannin iloinen, nuorekas Saksa, joka yhtäkkiä olikin Euroopan pidetyin maa. Ne ovat samaa ja isompaa kuin Mietaan sadasosasekunnin tappio, Stig Wetzellin dopingkäry tai Petojen putoaminen maalierolle Neloseen. 

Maanantaina Saksan ensimmäisen pelipäivän aamuna tunsi ihan itsekin jännityksen kutkuttavan mahassa, kun aamutelevision juontajat istuivat studion sohvalla Saksan väreissä olevissa hassuhatuissa. ZDF-yhtiöllä oli oma kisatuloksia ennustava kilpikonna. Itämeren rantaan oli rahdattu aamutelevision omiksi asiantuntijoiksi Steffen Freund ja Gerald Asamoah. Kaupungilla näkyi heti aamusta alkaen paljon Saksan paitoja eri kisavuosilta, aukioilla ja pubeissa viriteltiin jo kisakatsomoita ja urheiluliikkeissä mattimyöhäiset hamstrasivat tämänvuotista mallia Saksan pelipaidasta punaisella raidalla. 

Paluulento Helsinkiin ajoittui juuri Saksan matsin ajaksi. Hampurin lentokenttä vaikutti sinne saapuessa yllättävän autiolta, kunnes tajusi, että suurin osa ihmisistä oli pakkautunut ravintoloihin seuraamaan matsia. Thomas Müllerin iskiessä pilkun Portugalin maaliin ottelun alussa hurraus raikasi lentokentällä ja ihmiset halailivat toisiaan. Lentokoneessa kapteenin ilmoitus ottelun lopputuloksesta ansaitsi aplodit. 

Euroopan isoimmilla markkinoilla on myös tilaa muille lajeille. Käsipallolla, lentopallolla, koripallolla ja jopa jääkiekolla oli lehtikioskilla myynnissä omat lajilehtensä. Näin muutamia ihan tennikseen tai maahockeyhyn erikoistuneita myymälöitä. Myös näissä lajeissa on kulttuuria ja elinvoimaa niinkin paljon, että ne liikuttavat ihmisiä ja elättävät parhaimmistonsa.

Vaikka jalkapalloihmiset usein marisevat Suomessa, ettei kuningaslajia arvosteta tällä tarpeeksi, toivoa on silti. Lajien asema ei ole sementoitu. Jalkapallon yleisömäärät olivat Euroopassa ennätyksellisen alhaalla 1980-luvulla ja useat katsomotragediat koettelivat lajin mainetta. Ruotsissa jääkiekko oli nousemassa suosituimmaksi lajiksi, kunnes Yhdysvaltojen kisojen bronshjältarnat nostivat futisbuumin, jonka loppua ei vieläkään näy. Suomessa ei kannata kuitenkaan odottaa pikavoittoa arvokisapaikasta tai ottaa liikaa mallia jääkiekosta, jota myydään yleisölle kuin hohtokeilailua. 

- Jaakko Ranta

JoKi - Pedot 1-0 (1-0)

Sateinen Jokela ei hymyillyt Pedoille

Uudenmaan Nelonen lohko 2, Jokelan nurmikenttä 16.06.2014

Pedot (4-2-3-1): Paajanen; R. Pelkonen, Toroi (C), Hakanen, Laitinen; Simola, Maunula; Nyholm (46. Sipiläinen -> 87. Heinonen), Sundholm (85. Mustonen), Perttunen (65. Kelokaski); Jussila

Pedot palasivat sorvin ääreen vain yhden kokonaisen lepopäivän jälkeen matkattuaan kylmänä ja sateisena maanantai-iltana Jokelaan paikallisen JoKin vieraaksi. Jo ennakkoon ottelusta saattoi kaavailla nihkeää, sillä Pedoille arki-iltojen vierasmatkat ja salapoliisikeli ovat tunnetusti hankala kaski kaadettavaksi. Lisäksi Jokelan Kisa on jo useamman kerran osoittanut olevansa Pedoille hankala vastustaja. Monet petokannattajat saattavat yhä muistaa jokelalaisten nousun Keskuskentällä kolmen maalin takaa tasoihin muutama kausi takaperin. Kun paikalliselle nurmikentälle saapui kokonaisen erotuomarikolmikon sijasta vain avustavat tuomitsijat, olivat katastrofin ainekset lopullisesti kasassa. Ottelu pääsi kuitenkin alkamaan normaalisti, kun avustavat päättivät tuomita ottelun kahden päätuomarin syteemillä.

Ottelun alku oli molemmin puolin hermostunutta ja virheiden sävyttämää. Haastavat keliolosuhteet ja liukas nurmi johtivat useisiin kompurointeihin ja liukastumisiin. Kummallakin joukkueella oli ongelmia pitää peliväline niljakkaan kentän pinnassa. Tästä huolimatta paine pysyi tasaisesti punapaitaisten isäntien kenttäpuoliskolla, kun petolauma haki nälkäisesti avausosumaa. Sellaisen se olikin saada jo vartin pelin jälkeen, kun Toni Sundholmin vapaapotkun jälkitilanteesta pallo toimitettiin Jokelan maalivahdin selän taakse. Valitettavasti tilanne tuomittiin paitsioksi ja siten lukemat säilyivät 0-0:ssa.

Hyvän alkurynnistyksen jälkeen petopaletti passivoitui ja päästi isännät mukaan piirileikkiin. Lepsuilu kostautui lopulta karuimmalla mahdollisella tavalla, kun jokelalaisten ensimmäisestä laukauksesta seurannut kulmapotku johti ottelun avausmaaliin 25. peliminuutin kohdalla. Kisan Ville Huuskonen sai siirtää pallon aivan liian vapaasti ohi petomaalia vartioineen Toni Paajasen. Takaiskumaalin jälkeen Pedoilla oli muutama puolittainen paikka iskeä ottelu tasoihin, mutta siinä epäonnistuttuaan tauolle lähdettiin isäntien johtoasemassa.

Toisella puoliajalla pääosaan nousi ottelun tuomarikaksikko, joka ei parhaista ponnisteluistaan huolimatta kyennyt pysymään ottelun kiihtyvässä vauhdissa mukana. Kumpikin joukkue sai omalta osaltaan kokea erikoisia vihellyksiä tai sellaisten puuttumisia. Tästä huolimatta Pedot painoivat peliä Jokelan maalia kohti ja hakivat vimmatusti tasoitusta. Valitettavasti maltti ei aina pysynyt vauhdissa mukana, ja usein viimeiset syötöt jäivät puolittaisiksi. Huippuvaarallisille maalintekopaikoille ei päästy Kisan puolustettua kurinalaisesti oman rankkarialueensa edustaa. Samalla isäntien nopeat hyökkääjät kyttäsivät vastaiskumahdollisuuksiaan, jollaisia he muutaman kerran saivatkin. Petojen onneksi maalivahti Paajanen oli mainiolla pelipäällä ja kykeni estämään lisämaalien syntymisen. 

Ottelun lopussa Petojen valmentaja Jukka Bergström haki tasoitusta kaikin keinoin nostaen kapteeni Timo Toroin puolustuksesta hyökkäyksen kärkeen ja vaihtamalla tämän pariksi Anssi Heinosen. Näin pitkää kärkiparia pääsee harvoin tällä tasolla ihastelemaan. Isojen miesten hyvästä taistelusta huolimatta laadukkaat maalintekopaikat jäivät yhä loistamaan poissaolollaan ja siten JoKi korjasi täyden pistepotin mukaansa avaujaksolla syntyneen osumansa turvin.

Hankalista lähtökohdista huolimatta Petojen olisi toivonut pystyvän repimään itsestään enemmän irti. Ajoittainen huolimattomuus ja lepsuilu maksoivat mahdollisuuden siirtyä lohkon kärkisijalle. Vaisusta petojoukkueesta onnistujiksi voisi nostaa kovaa keskikentän pohjalla luutineen Paha-Jaakko Simolan ja maalivahti Toni Paajasen.

Tappiosta huolimatta on syytä olettaa, että toiste petolauma ei tällä kaudella suostu näin tahdottomasti pelaamaan, vaan tutun iloinen ja seksikäs peli-ilme palaa joukkueen kasvoille pian. Pettymys pyyhitään pois lyhyen juhannustauon aikana ja voittojen tielle palataan jo seuraavassa ottelussa porvoolaista Akillesta vastaan.

- Mikko Bergström

Pedot - SalReipas/Akatemia 6-1 (2-1)

Tyyntä ennen myrskyä: Pedot murskasi SalReippaan tylysti paikallisottelussa

Uudenmaan Nelonen lohko 2, Orimattilan Keskuskenttä 14.6.

5. Nyholm 1-0, 29. Viitanen 2-0, 49. Nyholm 3-1, 64. Nyholm (p) 4-1, 75. Sundholm 5-1, 86. Perttunen 6-1

Pedot (4-1-4-1): Paajanen; R. Pelkonen, Toroi (C), Kärnä, Pasanen; Simola, Leutola (63. Hakanen), Maunula; Nyholm (65. Perttunen), Viitanen (77. Säntti); Hatamaa (46. Sundholm)

Pedot saivat vastaansa Salpausselän Reipas/Akatemian pilvisenä ja tuulisena lauantaipäivänä. Kyseessä oli paikallispeli, joka oli aiemmilla kausilla tuottanut vaikeuksia otteluita hallinneille Petolaumalle. Pedot veivät ottelua taas mennen tullen, eikä passiivinen lahtelaisjoukkue näyttänyt olevan edes kiinnostunut taistelemaan kolmesta pisteestä.

Ottelu sai mahtavan alun, kun Toni Nyholm ampui boksissa vasurillaan, ja pallo löysi tiensä takanurkkaan jo ottelun viidennellä minuutilla. Ottelu näytti ratkaisun merkkejä jo puolen tunnin kohdalla, kun Aleksi Viitanen pelattiin läpiajoon, ja pallo löysi tiensä varmasti alanurkkaan. Tämän jälkeen jo valmiiksi flegmaattinen vierasjoukkue tuntui lamautuneen, eivätkä he maaleja onnistuneet tekemään ilman kahta peräkkäistä virhettä Petopuolustuksessa. Virheiden kautta tullut kavennusmaali oli kuitenkin myrskyvaroitus siitä, mitä pahimmassa tapauksessa voisi käydä.

2-1-tilanteessa mentiin siis puoliajalle. Reipas oli ennenkin noussut kahden maalin takaa tasoihin, joten pelin ei voitu sanoa olevan ohi. Petojen valmentaja Jukka Bergström teki yhden vaihdon: aktiivisesti kärjessä pelannut Roni Hatamaa vaihdettiin Toni Sundholmiin. Tonto oli myös hyvällä pelipäällä ja osallistui ajoittain seksiä tihkuvaan pelinrakenteluun tutulla rauhallisuudella.

Nyppi teki päivän toisen maalinsa tärkeään paikkaan heti toisen puoliajan alkuun. Lopullinen ratkaisu tuli parikymmentä minuuttia myöhemmin: Paha-Jaakko Simola hassutti keskikentällä kahta Reippaan pelaajaa samanaikaisesti ja löysi upealla ulkosyrjäsyötöllä Aleksi Viitasen, joka karkasi läpiajoon. Hän otti kaiken irti tilanteesta houkuteltuaan Reippaan puolustajan ajamaan rangaistusalueella selkään. Pallo pilkulle, punainen Reippaalle ja Nypin hattutemppu oli valmis. Tästä Reipas ei enää noussut.

Pedot olivat julmia isäntiä ja jatkoivat hyökkäysten painamista vieraiden maalille. Vaihdosta otettiin vielä kentälle tuoreita jalkoja, jotka syvensivät Reippaan ahdinkoa. Maaleja olisi paremmalla viimeistelyllä voinut olla kaksinumeroinen määrä. Ottelun viimeisestä kulmapotkusta tuomari vihelsi vielä lahjarankkarin vieraille, mutta mainiosti pelannut maalivahti Toni Paajanen liimasi pallon nöyryyttävästi hyppysiinsä. Loppuvihellys tuli heti perään.

Harvassa olivat ne hetket, jolloin pallo oli hallitusti Salppurin hallussa. Mitään pelikirjaa heillä ei tuntunut olevan, vaan lahtelaiset tyytyivät ottamaan Petojen kärsivällisyydellä rakennettuja hyökkäyksiä vastaan ja ampumaan toisinaan voitetun pallon mahdollisimman pitkälle.

Reippaan puolustus oli hämmentävän pienikokoinen, eikä varmaan olisi korkeissa palloissa kuin kotonaan, mutta Petojen pelitapaan ei kuulu niiden jakeleminen. Sen sijaan Pedot noudattivat nöyrästi omaa pelikirjaansa, mikä tuotti toivotun lopputuloksen. Pisteitä on jaettava pelaajien lisäksi taas Ultras-ryhmälle, joka lauloi jälleen kovaa.

Pedot pitivät herkeämättömästi painetta yllä, eikä Reipas onnistunut saamaan otteluun minkäänlaista otetta. Jatkuva vieraiden puolustuslinjan puhkominen tuotti ison tukun maaleja, mutta 6-1-loppunumerot mairittelevat vastustajaa. KoiPS/Cold Starsin ja Lahen Poikien voittojen myötä Pedot ovat yhä tasaisessa kärkikamppailussa mukana.

- Vertti Värekoski

Pedot - KoiPS / Cold Stars 3-2 (1-0)

Koivukylän vieraskannattajat saivat oman osansa Ultrakatsomon kiirastulessa

Uudenmaan Nelonen lohko 2, Orimattilan Keskuskenttä 7.6.

2. Simola 1-0, 59. Kuosa 2-1, 64. Simola 3-1

Pedot (4-2-3-1): Paajanen; R. Pelkonen (64. Pasanen), Toroi (C), Simola, Laitinen; Maunula, Leutola (74. Kärnä); Perttunen (54. Sundholm), Sipiläinen (45. Kuosa), Nyholm (45. Viitanen); Jussila (73. Hatamaa)

Pedot kohtasivat kakkoslohkoa johtavan KoiPS/Cold Starsin aurinkoisena lauantaipäivänä Orimattilan Keskuskentällä. Perinteisesti Keskuskenttä ei ole houkutellut sinne saapuvia vieraita pelaamaan pallonhallintaan perustuvaa jalkapalloa, vaan ohjakset ovat ovat totutusti kotijoukkueella. Kaiken lisäksi vastustaja oli aiemmissa otteluissaan herättänyt närää niin sanotulla antifutiksella, joka luotti vantaalaisjoukkueen nopeaan ja taitavaan Ketosen veljespariin. Nuorempi veli Jonne olikin yksi pääosan esittäjistä, vaikka pisteet lopulta jäivät Orimattilaan ansaitusti.

Ottelu alkoi perinteisesti Petojen pyörityksellä, joka myös poiki nopean, Paha-Jaakko Simolan puskeman avausosuman kulmapotkusta. Petolauma ei kuitenkaan ollut aikeissa hellittää otettaan, vaan jatkoi vaarallisten hyökkäysten painamista vastustajan maalille, mutta maalivahti Veli-Pekka Aarnen hyvän pelin ansiosta puoliajalle mentiin vain 1-0-lukemissa. Paria puolittaista paikkaa lukuunottamatta KoiPSin kärkipari pysyi hyvin aisoissa, eikä Toni Paajaselle kertynyt ensimmäisellä puoliskolla yhtäkään torjuntaa.

Siitä huolimatta Bärre teki toiselle puoliajalle kaksi vaihtoa: varoitettu Toni Nyholm ja Tuomas Sipiläinen vaihdettiin Allu Viitaseen ja Pepe Kuosaan. Näillä vaihdoilla saatiin lisää rauhallisuutta kentän toiselle kolmannekselle, eikä KoiPS olisi saanut maaleja aikaan ilman Petojen virheitä. Ja tuomarin avustusta. Tasoitus nähtiin toisen puoliajan alkumetreillä, kun Timo Toroi menetti pallon Jesse Ketoselle, joka syötti veljensä läpi. Katsomoon Ketonen näytti vain olevan metrin pari paitsion puolella, mutta linjatuomari piti lippunsa alhaalla. Varma sijoitus painui alanurkkaan.

Petojen vastaus oli kuitenkin kulman takana. Allu sai tasoituksen jälkeisessä hyökkäyksessä pallon vastustajan rangaistusalueen oikealle puolelle, harhautti laitapakin kassalle ja syötti pallon alaviistoon Pepelle, joka pamautti pallon alakulmaan. Kaiken kaikkiaan seksikäs maali, joka rakentui kuin Mozartin 40. sinfonia.

Ottelu näytti saavan ratkaisunsa, kun Pahis puski ottelun toisen maalinsa vapaapotkusta, jonka juuri kentälle tullut Tonto Sundholm hankki. Samassa tilanteessa KoiPSin numero 13 haukkui tuomarin punakortin arvoisesti. Peli oli Petojen taskussa, mutta paha pallonmenetys omassa boksissa noin vartti ennen loppua antoi KoiPSille toivonkipinän. Maalintekijänä oli taas Jonne Ketonen. Alivoimalla KoiPS ei kuitenkaan onnistunut rakentamaan enää järkeviä hyökkäyksiä, ja peli päättyi 3-2-lukemiin.

Ottelussa oli monta Peto-onnistujaa. Markus Maunula hallitsi jälleen keskikenttää ja muodosti Aaro Leutolan kanssa dynaamisen keskikentän moottorin. Topparikaksikko Toroi-Simola pelasi paria virhettä lukuunottamatta loistavan ottelun liukasta kärkikaksikkoa vastaan. Kokenut osasto toi kentälle tullessaan juuri sitä pallovarmuutta, jota johdon pitäminen vaatii. Vaikeaa vastustajaa vastaan pisteet saatiin ansaitusti pysymään Keskuskentällä, joten tyytyväinen peliin täytyy kokonaisuudessaan olla. Erityismaininta kuuluu Ultrille, jotka lauloivat kauniisti ja lujaa ja saivat muut fanit yhtymään ääneen.

Pedot on tällä kaudella löytänyt kaivattua tehokkuutta totutun vahvan puolustupelin rinnalle. Pisteitä on antava päivän vierasjoukkueelle, koska he eivät tyytyneet parkkeeraamaan bussia, vaan hakivat aktiivisesti hyökkäyskatkoja laukaistakseen nopean vastahyökkäyksen, mikä sai Petopuolustuksen pysymään varpaillaan loppuvihellykseen saakka. Vahvuuksillaan pelaaminen pitää heidät vieläkin kakkoslohkon kärjessä, vaikka Pedot hengittävät jo niskaan.


- Vertti Värekoski 

Pathoven - Pedot 0-4 (0-1)

Ilahduttavan suurilukuinen vieraskannattajajoukko viihtyi Tikkurilan Urheilupuistossa, vaikka paikasta ei olekaan kirjoitettu Henrik Tikkasen osoitetrilogiassa.

Uudenmaan Nelonen lohko 2, Tikkurilan Urheilupuiston tekonurmi 2.6.

14. Maunula 0-1, 58. Kuosa 0-2, 79. Jussila 0-3, 90.+2 Mustonen 0-4

Pedot (4-2-3-1): M. Bergström; R.Pelkonen, Toroi (C), Hakanen (49. Kuosa), Laitinen; Simola, Maunula; Perttunen (77. Mustonen), Sipiläinen (80. Mäkelä), Säntti (61. Kelokaski); Jussila (83. Kokko)

On myös maanantaipäiviä jolloin elämä on kaunis ja ehjä. Näin on ainakin jalkapallopelien jälkeen. Pedot otti Tikkurilassa koleahkossa kesäillassa komean vierasvoiton kokeneesta Pathovenista. Iäkäs ja vanttera hakunilalaisnippu antoi petolaumalle tilaa ja aikaa, jonka petopelurit käyttivät hyväkseen. Hyviä paikkoja olisi ollut tehdä maaleja toinenkin mokoma lisää. 

Pathoven aloitti ottelun kovaa. Heti ekan kymmenen minuutin aikana telottiin Jani Hakanen ja Tupe Laitinen. Molemmat pystyivät jatkamaan peliä, mutta Kapu-Hakanen jouduttiin ottamaan toisen puoliajan alussa vaihtoon. Sama tiukka ote jatkui Pathovenin pelaajilla läpi ottelun ja monilta petopelureilta löytyikin nappien jäljet kintuista ottelun jälkeen.

Muuten Pathoven peruutteli ja päästi Pedot vapaasti 35 metriin. Isännät itse pelasivat pitkää jokaisessa paikassa ja yrittivät näillä palloilla vapauttaa hyökkääjiään. Ekalla puoliskolla Pathoven pääsikin pariin paikkaan. Toiseen petovahti Mikko Bergström venyi hienosti ja toinen yritys meni hienoisesti alakulmasta ohi. Peli olisi varmaankin muotoutunut kovin erilaiseksi, jos toinen näistä olisi löytynyt verkosta.

Pedot olivat ottelussa virkeällä jalalla jäljitellen elegantisti syöttelevää ja geometriaan luottavaa punakonetta uusien vieraspaitojen värin mukaisesti.  Erityisesti Antti Perttusen kepeä jalka toisella laidalla herätti ihastusta. Petokannattajien joukossa arveltiin syynä olevan monien viikonloppuun kuulunut korkean paikan leiri. Pedoille paikkoja siunaantui roimasti. Ennen Maukan maalia paikoilla olivat jo Ronnie Pelkonen sekä Antit Jussila ja Perttunen. Itse maali tuli, kun Antti Jussila syötti Maukan vapaaseen paikkaan ja Maukka sijoitti varmasti alakulmaan Pathovenin urheilullisen maalivahdin ohi. 

Toisella puoliskolla petolauma meni menojaan Pathovenin väsähtäessä. Petri Kuosa puski takatolpalta Antti Jussilan kulmapotkun sisään. Ottelu ratkesi lopullisesti, kun vaparivastuun Maukalta ottaneen Mega-Jussilan vapari meni Pathovenin puolustajan kautta sisään. Antille, jos kenelle tämän onnistumisen soi. Mies oli ehtinyt olla jo lukemattomia kertoja tekopaikassa ja kolistellut ylärimaa kaukaakin. Petokannattajien iloksi ikipeto Mikko Mustonen kaunisteli vielä lisäajalla numeroita puskemalla Maukan keskityksen verkon perukoille läheltä. Ei kautta ilman maalia. Mikon reilusti yli kymmenen kautta kestänyt petoura ei ole nähnyt maalitonta kautta. Tämä on varmasti jonkinlainen ennätys Orimattilassa.

Petojen parhaita olivat keskikentällä dominoinut Markus Maunula ja kymppipaikalla pelannut Antti Jussila. Syytä on myös mainita Jaakko Simola, joka voitti keskikentän pohjalla pelatessaan kaikki pääpallot ensimäisellä puoliajalla. Myös Mikko Bergström pelasi ensimmäisenä petovahtina tällä kaudella nollapelin. Jännä nähdä aloittaako ensi lauantaina maalissa Mikko vai lainalta Kakkosesta palaava Toni Paajanen. Kentän kaunein harhautus nähtii Jani Hakasen toimesta ensimmäisellä puoliskolla. Erikoismaininta myös avustavalle erotuomarille, jonka rintamasuunta kääntyi välittömästi kun kuului kaljapullon avaussihahdus.